Kuvia Marja-Tertun lähimaisemista
Tämä on synnyinkotini ranta, rakas Ounasjoki 🩵. Kullerot, eli juhannuskukat, ovat juuri puhjenneet kukkaan 💛
Juhannusaattona kotiniityllä 🩵💚
Tämä 'aurinkoenkeli' ilmestyi Sikkolan niityllä, kun tulimme Marian kappelista Oili- siskon kanssa.Olimme oikein virittyneessä ja hartaassa mielentilassa muutenkin 😇🙏
Kurjenpolvet kaunistavat Ounasjoen rantaniittyjä 🩷
Metsätähdet ja mesimarjan kukat loistavat usein samalla mättäällä 🤍💗
Pulahtaminen rakkaaseen Ounasjokeen lapsuuden kotirannassa on elämäni eliksiiriä 🩵💓
Epe tutkailee, josko jo voisi virveliä heittää. Alkukesällä vesi on vielä aika korkealla ja kesän edetessä joki on tällä kohdalla usein kuiva ja karilla.
Kirjavuoma on Luojan kiitos vielä hiljainen ja rauhallinen, eikä sinne turismin jalka ole vielä tunkeutunut 🙏🙏🙏
Lapin arvokhain marja on hilla ja sitä känkkäsevät kaikki muorit, vaarit, ämmit ja äijjit kokoamhan vaikka viimeisillä voimilhan.Hillasuolla se toellinen kunto nähhään että kuka on kuka 😁.
Ounasjoen rannassa keskiyön auringon loisteessa kukkivat myös pihlajat.
Hymy on korvissa koko kesän, niin kauan kuin pääsen kotirantaan Ounasjokeen kahlaamaan
Minulle kotirannan pilvet, kuten sen koko luonto ja Ounasjoki ovat herkkää viestintää, kun vain annan mielen ja sydämen ottaa vastaan sanomia 💓
"Sateenkaari vie maahan satujen..."
Keijupurolla koen kaikkea ihanaa, miten eteerinen keijuenergia minulle ilmenee 🧚♀️🧚♂️
Pupuäidin pienokainen on vielä ihmistä pelkäämätön pallero 💓
Tuon tuostakin kotirannan taivaalla liitelee pilvienkeleitä 😇😊
Ensilumi on aina sekä järkytys, että elämys 🙂🙃
Viimeiset auringonsäteet ennen kaamosta 💛💙
Pihallamme kukoistava iso, vanha mänty on täynnä hoitavaa energiaa 💚
Ensilumi 🤍
